Punaportin Bluesin kakkonen sai kevätkauden koitoksiinsa ns. Parempaa Seppälää

Mallit Lasse ja Juha esittelevät PuB 2:n uusia verkkapaitoja.

Punaportin Blues poikkesi Stadissa painamassa Pink Panthersia pannuun

Pink Panthers

Punaportin Blues

86-93

(40-53)








PuB matkasi Stadiin sarjajumbon vieraaksi.

Kahdeksanmiehisenä reissannut hämäläisjoukkue kiskaisi jo avausjaksolla – kauden parhaansa pelanneen Ari Lehtolan (30 p.) johdolla – mukavan kaulan vaaleanpunaisiin panttereihin: jaksotulos 17–26. Toisella neljänneksellä Lassi Utrio (33 p.) ja Miikka Kilpinen liittyivät koritalkoisiin, ja puoliajalle käytiin tilanteessa 40–53.

Toisella puoliskolla ottelun luonne muuttui fyysiseksi. Yhtäkkiä PuB oli hädässä. Kotijoukkue runnoi palloa voimalla koriin, ja kaaren takaakin tuntui osuvan. Kun PuB:sta osui kolmosjaksolla vain Utrio, täyden kympin, hämmästeltiin viimeisellä pikkutauolla tasatilannetta 63–63.

Päätöskympillä oli PuB:lla heittää ässä hihasta. Ville Reponen onnistui juuri, kun sitä tarvittiin, ja vierailija sai karatuksi parin korin päähän nälkäisestä pantterilaumasta. 

Ottelun päätyttyä valmentaja Harri Tuomi summasi ottelua ja alkukautta: – Puolustus ei ollut tänään parasta mahdollista. Onneksi meillä oli Teivaanmäen Timo painimassa isoja äijiä vastaan. Tässä oli paljon hyvää, kuten koko kaudessa. Rivit on koottu ja yhteinen sävel löytynyt. Tunnetta löytyy. Parannettavaakin on – vastoinkäymisten kohtaamisessa.

Muut pojot: Kilpinen 9, Reponen 8, Teivaanmäki 7, Koivuniemi 4, Suonpää 2 ja Oksanen 0.

M3D-CO-MVP: Utrio/Lehtola. Voitollaan PuB nappasi kiinni sarjataulukon nelospositiosta.

Punaportin Bluesin kakkonen puhkaisi vantaalaisen ilmalaivan lits läts lyttyyn jatkoajalla

Green Zeppelins

vs. PuB 2

56-62
(29-28)
(51-51)



Top kolmeen tähyävä PuB 2 matkusti Vantaalle.

Vuoden viimeinen ottelu käytiin Länsimäen koululla. Vierailija PuB 2 lähti matsiin selkeänä ennakkosuosikkina - vaikkakin ilman kapteeniaan Lasse Vuorista, joka potee menetettyä viisautta. Valkku Mattilan olo oli - ilman kapteenin riehakasta matkaseuraa - hieman apea. Ei kuitenkaan depressiivinen. Pitkän kausipuolikkaan elämänriemu ja väsymys purkautui koutsista jo menomatkalla (tiistaina, iltapäivällä, motarilla, tietysti) leikkisänä runona:

Reissut nää ilman Kapua
niin surkeita

Ilman hampaitaan, silti

Kapun helppo esittää
hymyjä muikeita

"Nimetön" -Big Dog (10.12.2013)


ALKU HANKALA

Green Zeppelins on joukkio sähäkkiä, voimallisesti pelaavia yksilöitä. Punaportin Bluesin kakkonen on joukkue. Siinä selkein ero lähtöasetelmissa. Kaksi ja puoli minuuttia vedetään lämppää eli hyvin organisoitua set-uppia - ja sitten mennään boksiin, pojat! Ensimmäinen jakso oli synkkä. Kotijoukkue tuli tutussa mestassa ryminällä ja muussasi hämäläisjengin maan rakoon: 17-10. Vierasjoukkueen mielialaa saattoi hieman painaa se, että ottelua luultiin merkityksettömäksi...

Toisella kymmenminuuttisella PuB sisuuntui. Mainiosti aloittaneet pelimiehet Touko Helanen ja Jani Postareff saivat taustatulta Matti "Kaasu" Heikalta, ja pitkälti tämän trion voimin puoliaikavihellykseen mennessä tultiin jo pisteen päähän ilmalaivajengistä. Tilanteessa 29-28 poistuttiin pukukoppiin miettimään, jotta kuinkas tämä porukka oikeastaan näin kova olikaan.


"MAKSIMAALINEN PELILLINEN ANTI"

Puoliajalla valmentaja Pena Mattila jakoi ohjeita tähän tyyliin: "Nyt me haetaan pelaamalla tästä kokemusta kevätpuoliskoa varten. Ei passivoiduta. Vuodenvaihteen jälkeen jokainen peli on tällainen tiukka. Me otetaan nyt tästä irti se maksimaalinen pelillinen anti."

Kolmas jakso joukkueelta meni Ison Koiran sanoja sisäistäessä. 14-10 tuli pataan. Päätösneljännes oli työvoitto. Vasta sen aikana opit sisäistettiin. Päätösjakso meni PuB:lle lukemin 8-13, ja koko varsinainen peliaika päättyi tasatulokseen 51-51. Jatkoajalla Green Zeppelins sitten nöyrtyi. Se ei voinut muuta. Japo ja Kaasu sikamuussasivat korin alla, Antti "Repoman" Rupoman kiskoi kaukopommeja sukan syövereihin...


JATKOAIKAMURSKAVOITTO

Hämeenlinnalaiset ottivat koripallopiireissä harvinaisen jatkoaikamurskavoiton (5-11) pelissä, jonka kohokohtia olivat se, kun Touko hyppäsi vahingossa istumaan vastustajan pelaajan harteille kuten festareilla tehdään ja se, kun nuori Aleksi Tuomi (52 kg) pelasi PuB-uransa parhaan pelin mm. sinkoamalla kolmipisteisen säkkiin ja murjomalla parketilla väkevästi, "kuin ikänsä ja painonsa tuplaten", hehkutti nuoreen suojattiinsa tyytyväinen Big Dog tämän tunteikkaan ja voimallisen mutta kuitenkin niin siistin väännön hiljennyttyä. 

Voittajajoukkue jää nyt loppuvuodeksi saunomaan, odottelemaan tuloksia muilta areenoilta - ne nimittäin vaikuttavat kevään superlohkoon pääsyyn... Mutta siitä myöhemmin... Katsotaan, katsotaan, sanoi Hämäläisen Kalevi, kun lehtipuhaltimen ilmavirta naapurin nuoren blondin mekkoon tarttui.

Pistemiehet: Touko 20, Japo 15, Kaasu 8, Rupoman 8, Balkanin Kenkäkauppias 4, El Reino 3, Nuori Aleksi Tuomi 3 ja Valkku Ihan Ite 1.

Pelin erikoisuus: Green Zeppelinsin pelaaja toimi toimitsijana, mutta ei malttanut pysyä jännässä matsissa paikallaan, vaan pyöri ympäri peliareenaa siellä sun täällä ja vähän tuollakin.

"Voi olla, että olisimme hävinneet, mikäli Lasse Vuorinen olisi ollut reissussa mukana."

-Big Dog 

Marsalkka Utrion johdolla markka rikki - kauden parastaan esitellyt Punaportin Blues paukutti Kaaressa Petäjää pataan isolla rukkasella

PuB - Petäjä

102-56 (58-28)








Punaportin Blues oli pitkän pelaamattoman jakson jälkeen hirmuiskussa: sarjataulukossa tasavahva Petäjä pantiin nurin jo ensimmäisellä kymmenminuuttisella, joka päättyi lukemiin 39-12.

Avaukseen Ari, Mi$u, Eetu, Lassi ja Joe. Kauheat korimättäjäiset käyntiin. Utrion Lassille 21 pistettä ekalta kympiltä. Kolmosia neljä. Eetulle kaksi. Timo Teivaanmäki lanseeraa korin alla vanhan, mutta taas, ah, niin tuoreen oloisen liikkeensä, jonka nimi on täten virallisesti, 7.12.2013 alkaen... Teho-T. Sä et voi ymmärtää sitä, jos mä kuvailen sen tähän näin. Sun pitää nähdä se. PuB:lla yhdeksän tervettä miestä, Petäjällä seitsemän. Jakso kotijoukkueelle 39-12.

Kakkosjaksolla Joe Nurmio säkittää kolmosen. Tilanne on 50-20. Lehtolan Arille 5 p. Ranneliike on pehmeä kuten Hämäläisen Kalevin pää itsenäisyyspäivän aamuna. Suomi on 96, mutta PuB tekee tänään 136. "Nyt sieltä tulee - joka laidalta!" hihkuu Esa Reponen katsomosta, kun PuB jatkaa sikamuussaustaan. Tuomaripari Kylkilahti - Saros pitää pelin näpeissä. Nyt tulee hiljaisempi vaihe. Kotijoukkueen korinteko tyrehtyy. Jakso silti PuB:lle 19-16. Puoliaikatulokseksi kirjataan 58-28. Se on matemaattisesti kaunis lukupari. Eroa on tasan 30 pojoa. Mikä ihanan raukea lauantaipäivä!

Kolmannen kymmenminuuttisen käynnistää Eetu Koivuniemi himmeällä levyn-kautta-kolmosellaan. Koko parikymmenpäinen hämeenkaarelaisyleisö huutaa Au-au-auuu! Kolmonen on Eetun kolmas tänään. Majuri Utrio säestää kakkosellaan... 63-30. Sitten Ari Lehtola ja Timo Teivaanmäki löysivät toisensa sielujen tasolla - tuloksena Timolle aivan vapaa kakkoskippo. Ja toinen! Ari Lehtola syötti ylioptimistisen alley oop -passin kolme metriä yli Timon pään, mutta niin vain, kuin ihmeen kaupalla, Timo sen korkeuksista haki - ja kirjautti kaksipisteisen. "Timo oli hetken yli kolmimetrinen", totesi Esa Reponen todistettuaan tämän ihmekorin synnyn. 70-35. Vihreä ottaa aikalisän. "Lassi, sulla on 28 vasta", kommentoi Reponen Utriolle. "Kolkytpinnaa. Se on henkinen raja", hän jatkaa. Nyt Utrio tietää, mitä pitää tehdä: rikkoa 30 pinnan taikaraja.

"Legendaarisin suuntanuoli ikinä." -Pekka Saros

"Miehen täytyy olla todella sinut itsensä kanssa, jos käyttää tuollaista lompakkoa", toteaa toimitsija Reima "El Reino" Salomaa kollegalleen Lasse Vuoriselle. "Bingo", vastaa Lasse. Sitten Petäjä nakkelee kolmosia ja ottaa vähän kiinni. Jakso päätetään tilanteessa 78-45. Viimeisen korin musertaa voimalla sisään Utrio, joka tuolla viimeisen sekunnin korillaan rikkoo sen Reposen mainitseman maagisen 30 pisteen rajan. "Nyt voi jatkaa sitten viiteenkymmeneen.." pohtii Reponen, silminnähden rentoutuneena, levollisna vallan.

Päätösjakso on iloista koripallopelailua. Kaikki pelaavat ja saavat onnistumisen elämyksiä. Talvi on tullut ja kaikki ovat riemumiellä. Urheileminen on parasta ajanvietettä. Koreja tehdään ja niitä mokataan. "Himomuussaus", virnistää coach Harri Tuomi, kun Mi$u Kilpinen käy jyräämässä korin alla. Sitten onkin jo Joe "DZHOU" Nurmion vuoro käydä nostamassa kakkonen häneen ja bonusvapari päälle. 96 pistettä Suomen kunniaksi - ja yksi päälle! Pam pam! ... ja markka rikki Nurmion ovelalla syötöllä Lehtolalle korin alle plus yhdistelmä Koivuniemi - Kilpinen (hän tanssi tämän viimeisen korin!) kerta kiellon päälle: lopputulos 102-56. Voitollaan PuB nousee sarjaneloseksi. Nyt: sky is the limit.

Pisteet ja levypallot: Utrio 33, Teivaanmäki 20, Lehtola 16, Koivuniemi 11, Nurmio 10, Kilpinen 8, Matias Suonpää 2 ja Ville Reponen 2.

Punaportin Bluesin kakkonen pehmitti stadilaisen sarjajumbon British Petroleumin

PuB 2 - BeePee

72-51 (39-29)






Punaportin Bluesin kakkosjoukkue isännöi Sateenkaarihallissa BeePeetä, helsinkiläistä sarjajumboa, jonka sarakkeessa ei ole vielä ainuttakaan voittoa eli vinstiä. Kotijoukkuetta ja -yleisöä ilahdutti se seikka, että jokainen 11 pelurista pääsi pisteiden makuun! Voitollaan PuB vahvisti asemiaan kärkikolmikon number one -haastajana, mustana hevosena, joka voi tehdä vielä tässä kauden edetessä ihmetekoja.

Touko. Hillo. Japo. Reima. Nuori Aleksi. Ei Lasse Vuorista. Mjötääh? Tutkimattomat ovat kenraali Big Boss Dogin tiet... No, ei hätää, Reima "El Reino" Salomaa on tikissä. Peli käyntiin kaksipisteisellä ja puolustuspään levypallolla. Vastustajalta erottuu #17. Hillo on kuulemma tosi hyvä aina hirmumyrskyjen jälkeisinä pelipäivinä. Nyt olisi mahdollisuus, sillä Oskarihan tässä käväisi, sähköjä katkomassa ja uhoamassa. Kappas, Hillolle kaksi pistettä. Sitten soi omassa päässä. "Ne tarvitsi kuusi yritystä. Kuusi yritystä. Ja te annoitte ne kaikki", referoi Pena Mattila joukkueensa suuntaan tilannetta, jossa BeePee kävi kuuteen kertaan koettamassa korintekoa ihan siitä alta. Kotijoukkueen levypallopelissä saattaisi olla parantamisen varaa, tulkitsen. Sen sijaan Touko Helasen heittotarkkuudessa ei ole, sillä taas pelimies aloittaa nämä ensimmäisen kymmenminuuttisen kolmospieksijäiset. Toimitsijat syövät karamellia. Touko ajaa täysillä päin 17:aa... hyökkääjän virhe - ja kori hyväksytään! 17 kuittaa seuraavassa hyökkäyksessä: three points. Antti "Repoman" Rupoman puolestaan kiskaisee kolmosellisen kylmää stadilaisten niskaan heti tilaisuuden tullen. Ja sitten lisää esimerkkiä pelaajamateriaalin laajuudesta: Matti "Kaasu" Heikka for 2! And Vuorinen (kylmänä kuin kalkkuna, suoraan vaihdosta... HELA kaaren takaa. Mutta mutta: seuraava sitten osuukin jo sinne minne olet niin useasti nähnyt sen osuvan. Ja niin uppoaa ajokin. Viisi pojoa Lasselle, ja ensimmäinen kymmenminuuttinen päätetään tilanteessa 20-7. Tuomaripari Pekka Saros - Matias Lehtinen pitää tilanteen hallussa niin kuin Hämäläisen Kalevi housunsa kauluksessa kuusipakkauksen lituskaisia Viru Kange -pulloja terminaalialueen tullin läpi astellessaan.

Koripalloystävykset, veljekset eri vanhemmista.

 




Toisella kympillä BeePee piristyi. Keltapaidat alkoivat riistää palloja hämeenlinnalaisilta - ja tehdä riistoista koreja. Ensimmäisen jakson sysikehno osumatarkkuus oli nyt tiessään. Tilanteessa tarvittiin nyt kenraalia. Pena Mattila näytti miehistölleen mallia taistelemisen jalosta taiteesta: koutsi rynni hakemaan pari hyökkäyslevypalloa ja päätti mylleröintinsä kahteen tyylikkääseen vapaaheittoon, jotka porautuivat kohteeseensa kuten voimasäde Hämäläisen Kalevin Lasik-operaatiossa. Aikalisä. PuB johtaa enää kahdella pisteellä. Touko ja Ruuppoman päättävät, että tehdäänpä siitä viisi. Stockton ja Malone eli Vuorinen ja Postareff käväisevät tekaisemassa korin, jollaisia nähtiin ysärin NBA Actionin kohokohtakoosteissa. Japon ensimmäiset pisteet, #muuten. Se on R-U-P-O-M-A-N for three! Tämä "Hämptonin Samu Haber" on juuri nyt erinomaisessa pelivireessä. Heikan vaparit eivät ole - toinen menee helaksi (hirmuiset kättentaputukset seitsenpäisestä yleisöstä) ja toinen klonksahtaa jonnekin korilevyn vasempaan yläkulmaan KLANK- ja sitten homman nimi onkin jo puoliaika. Tiukemmassa tilanteessa kuin odotettiin. 39-29. Peliä ei ole vielä pelattu. Peliä ei missään tapauksessa ole vielä pelattu. Vaara piilee. Kaikenlaiseen. Toimitsijat Ari Lehtola ja Leo Oksanen (PuB 1) syövät pitkällä tauolla jotakin, jonka pakkauksen julkisivussa lukee Kaatissäkki.

"Vaara piilee."

Kolmannella neljänneksellä nähtiin Japon blokki ja nuoren Aleksin hieno korilleajo, joka ei kuitenkaan päättynyt kippoon. Jakso oli aavistuksen flegmaattinen. Ei tapahtumia. Kaius Karju sentään käväisi kuin varkain tiputtamassa yhden laittopallon verkon perille. Ja heittihän Vuorisen Late (jolla nimellä tätä kahdessa edellisessä ottelussa yli 30 pojoa per peli heittänyttä peluria kutsuttiin Hyvinkään urheilukentän eli Urhiksen eli Turhiksen korisskenessä kultaisella 90-luvulla) sentään yhden kolmosen, jolla etumatkaa saatiin taas hieman lisää. Nuori Aleksi pelaa rohkeaa, mutta pelitilannekori on vielä tekemättä. Se antaa odottaa itseään. Vaan ei enää! Nyt nuori sikamuussaa korille, kaataa itsensä... 2 p.! Aplodeista ei tule loppua. Sitten siellä onkin jo Japo, duunaamassa PuB:n 50. pisteen. Vastustajalla niitä on kasassa 38. Rupoman upottaa pari vaparia ja Jukka Hillo heiton, jota yleisön joukossa istuva Igor Jacovic kutsuu nimellä Michael Jackson Frog-Style, jota ei kuitenkaan hyväksytä, mutta yksi onnistunut vapari kahdesta toki hyväksytään, ja viimeiselle pikku pikku tauolle tepastellaan, Aleksi Tuomen ohi pyörineiden vapareiden säestyksellä ja sitten Big Dogin and-one-korinalusmuserruksella (jossa tilanteessa keltapaitainen vastustaja roikkuu Penan käsivarressa koko painollaan, mutta ei voi mitään sille vääjäämättömälle tosiasialle, että nyt tulee kuppi), tilanteessa 55-41.

Päätösjakso käynnistetään Touko Helasen kolmosella. Sitten Latelta kakkonen ja, seuraavassa hyökkäyksessä, Toukon upeasta syötöstä Japo Malonelle helppo kakki. Nyt on ilmassa irtioton ja suuren karkumatkan makua. Yhtäkkiä tilanne on jo 62-43 ja peli taitaa olla sillä kukko. On hassua, miten otteluneljännekset voivat olla niin erilaisia: kolmas oli väsynyt ja tämä neljäs taasen hyvinkin virkeä. "Uusi korintekijä", sanoo Tapsa Vuorinen, kun Sami Savolainen käy pussauttaa pussittamassa kaksi pistettä ns. Hawk-heitolla. Sellaisia teki aikoinaan Kareem Abdul-Jabbarkin.  Sami on tavallaan hänen perillisensä. "Aika rauhallinen porukka", toteaa Tapsa, jolla on täydellinen kuuloyhteys vastustajan vaihtopenkille. Käynnissä on aikalisä (64-45), ja BeePeen väki keskustelee hyvin rauhaisasti siitä, mitä tänään olisi pitänyt tehdä. Sitten jatketaan korikarkeloita: Kaasu, Touko (3 p.), Hillo vaparilta (ohi), Hillo vaparilta (osuu: kyseessä on kotijoukkueen 70. piste)... ja ottelun lopputuloksen viimeistelee Hirmumyrsky Hillo Lasse Vuorisen mainiosta ujutussyötöstä.

Kauden huonoin peli, mutta silti näitä on kivempi voittaa kuin hävitä. -Pena

Pistemiehet eli points mans: Lasse Vuorinen 18, Touko Helanen 13, Antti Ruponen 10, Jani Postareff 6, Jukka Hillo 6, Matti "Kaasu" Heikka 6, Pena Mattila 4, Kaius Karju 3, Nuori Aleksi 2, Reima Salomaa 2 ja Sami Savolainen 2.

PuB 2 -terminaattori Lasse Vuorinen pommitti Tiksin prinssejä vastaan kahdeksan kolmipisteistä ja peli oli sillä kukko

BTT - PuB 2

48-79 (24-48)




Yhä ylöspäin yrittävä sarjaviitonen PuB 2 poikkesi Tiksissä tyyppaamassa häntäpääleveleillä operoivan Basket Team Tikkurilan kondiksen.

Pelaajavalmentaja Pena Mattila alkoi runoilla jo heti moottoritien alkupäässä - Hämeenlinnan rampilta laskeuduttaessa. Riimittelyssä voi havaita kaikuja siitä lapsenomaisesta ilosta ja riemusta, jota koripallopeli voi raavaassakin miehessä jopa marraskuun pimeillä herättää. Runosta huokuu myös vahvana ikävä junalla pelipaikalle matkustavaa kapteeni Lasse Vuorista kohtaan. Tämä lienee ensimmäinen kerta, kun valkku toden teolla avaa tunneholvinsa panssarioven suurelle yleisölle tarkasteltavaksi. Ja millainen salakammio tuon oven takaa paljastuukaan!

Kiva on maantiellä taiteilla
kun kapteeni matkaa raiteilla

Kun musta on taivas
ja valkoinen maa

Hän junassa jo
kolmosia upottaa.

(Coach Pena 28.11.2013. "HML-HKI-moottoritie I")

Matkassa on yhdeksän äijää: Nuori Aleksi, Haukka, Japo, Repe, Touko, Petu, Late, Sami ja Rupomies. Etukäteen pelättiin, että olisi vain viisi, mutta nehän ovat niitä taktiikoita, joilla nyttemmin vihreiden arvojen mukaisesti elävä PuB 2 pyrkii harhauttamaan vastustajansa sosiaalisessa mediassa vaklaavia agentteja. Ennen peliä järjesteltiin muutakin. Valkku mielikuvaharjoitteli pelin tilanteita ääneen puhumalla: "Ite aattelin paiskoo ainakin pari kaukolaukausta maaliin. Jos käy, kuten Warttia vastaan, niin Lasse ei syötä mulle ollenkaan. Silloin joudun hakemaan omat palloni hyökkäyslevareista ja peruutella viivan taakse... PAM! 3 pts."

Kapteeni matkaa kiskoilla
sillä kieli on nopea kuin liskoilla

Mulla mustaa asfalttia allani on
ja palloa kuljetan kuin Stocktonin John.

(Coach Pena 28.11.2013. "HML-HKI-moottoritie II")


Simonkylän koululla pelattiin yhden tuomarin komennossa kuuma matsi, jota vierasjoukkue hallitsi, miten tahtoi. Homma oli kukko jo avauspuolikkaan jälkeen, mutta kivahan on pelailla pidempäänkin. Alusta alkaen rymisteltiin varsin fyysillisesti - erityisesti valkku Mattila ja BTT:n takamies törmäilivät toisiinsa kuin jokamiesluokassa. Suunsoittoakin oli, trash talkia, psykologista läppändeerosta, jolla psyykkisesti vahvempi penetroituu heikomman sipulin sisuksiin. BTT:n jannulla petti sekä kupoli että fysiikka. Kun savu hälveni, alfauroksen kruunun asetti kutreilleen Pena Mattila. Koko joukkue onnistui. Touko Helanen nakkeli tärkeät kolmosensa (6 kpl) pääosin ottelun ensi puoliskolla, jolla voittaja ratkaistiinkin. Japokin kiskaisi yhden kolmipisteisen, samoin Repoman Rupoman. Ihailtavaa laajan rintaman onnistumista, sanoisi Hämäläisen Kalevi kaveriporukkansa pokauksista Hämeenlinnan Iskelmäbaarissa. J-Hawk pääsi pisteiden makuun, samoin nuori Aleksi. 

"Mä en voinut vaan katsoa penkiltä, kun se tyrmää mun suojattejani. Mä menin kentälle. Useamman kerran se siinä sitten keräili kamojaan..." (-Pena Mattila konfrontaatioistaan BTT-takamiehen kanssa)

11-joukkueisen C-lohkon sarjataulukon kärki- ja häntäpään välinen ero on näemmä melko suuri, mutta kärkikolmikossa on tasaista.

Tällaisilla otteilla PuB 2 ottaa kärkeä kiinni melko möygevästi. Noste on nyt. Ensi maanantain kotiottelussa saatetaan nähdä kauden yleisöennätys, sillä on vaikea kuvitella hämeenlinnalaista, joka ei tahtoisi todistaa tänään Tiksissä 30 pistettä (mm. kahdeksan kolmipisteistä) heittäneen Lasse Vuorisen edesottamuksia Sateenkaarihallissa.

Ja lopuksi pisteiden luettelemisen sijaan hieman tunnelmointia illan supersankarilta, kaikkien tikkurilalaisten mutsien uudelta unelmavävyltä:

Tämä oli tyypillinen viitosdivarimatsi: p*ska sali, hirveät korit, yksi tuomari, myöhäinen peli ja jatkuvaa tappelemista. Yksi mieleen jäänyt kohtaus oli se, kun joku nappasi J-Hawkia sormille... mies käveli keskiympyrään ja kysyi vastustajalta, että "kuka h*lvetin kekkeruusi sen teki?" Kukaan ei ilmoittautunut. No Japo sitten, Japo hankkiutui virhevaikeuksiin ja joutuu lupauksensa mukaisesti tarjoamaan seuraavassa saunaillassa korillisen virvoketta. Nuori Aleksi ja Touko johtivat peliä esimerkillisesti ja Reiska seisoi postissa suorana estelemässä vastustajan yritelmiä. Penan faija oli katsomossa. Isä-Mattila. Se vaikutti Penan peliin positiivisesti: Pena teki kauden piste-ennätyksensä, ja löysi se sieltä sen oman playmatensakin, vastustajan takamiehistöstä... Sanotaanko vaikka näin, että tappelu ei ollut kaukana. Mulla itselläni oli samanlainen alku kuin viime pelissä - heitin heti alkuun kuusi kolmosta sisään ja sitten vielä myöhemmin pari. Moikka! T: Lasse

Punaportin Blues nappasi Hämeenkaaressa Malibua käkättimeen niin, että oikein höpöä teki!

PuB - Malibu
76-61 (34-31)







JaKaRi-murskatappiosta sisuuntunut Punaportin Bluesin edustusjoukkue lähti uusin energioin haastamaan lohkokolmosta kolmosdivarin ottelussa Hämeenkaaressa.

Aloitukseen marssi viisikko Mi$u - Utrio - Nurmio - Lehtola - Koivuniemi. Sukunimiriimikaimat Utrio ja Nurmio olivat eri tikissä jo heti alkuminuuteilta: syöttö kulki kuin aamuinen ajatus ja helpot kaksipisteiskipot löysivät tiensä Kusikaareksikin joskus kutsutun Hämeenkaaren korirautojen syviin sisuksiin. Vaihtopenkilläkin viisi miestä - kyllä tästä tasaväkistä kotivoittoa kelpasi ryhtyä povaamaan!

7,5 minuutin pelin jälkeen kentällä temmelsi tuttu mies. Joni Laitinen on tehnyt paluun PuB-paitaan ja juoksee nyt Matka-Pubin kumimattoa kuin villiintynyt vasa. Näitä korilleajoja on kotiyleisö kaivannut... kaksi pistettä, pujotellen, sivuttaisliikkeestä levyn kautta! Kyllä, Joni Laitinen on palannut Hämeenlinnaan. Niin, hetki sitten nähtiin pelin ensimmäinen kolmonen. Arvasit oikein. Utriohan sen nakkasi. Yleisöä on toistakymmentä, mutta enemmänkin mahtuisi. Jakso kotijoukkueelle 21-16. Voitto väreilee ilmassa jo.

Toisella kymmenminuuttisella helpot nostelee Malibuuuuuuuuuuuuu. PuB:n korinteko on väkinäisen oloista, kuin olisi vatsa kovalla. Matias Suonpää, kentän oranssikenkäisin pelimies, pääsee koettamaan kahta vapaaheittoa, mutta missaa harmillisesti molemmat. Kotijoukkueen kolmosetkaan eivät osu niin kuin osuivat kakkosjoukkueen supertähden Lasse Vuorisen kolmoset eilen. Onneksi valonpilkahduksiakin on: Joni Laitisen keskietäisyyden hyppyheitto on smuutti kuin silkki ja on sanomattakin selvää, että se osuu häneen. Vartin pelin jäljiltä PuB johtaa 29-27. Jakson lopussa Malibu pykii vielä tasoihin, mutta Eetu Iso E Eskimo Koivuniemi sinkoaa yhden kappaleen nättejä kolmipisteisiä koripussukkaan ja kirjaa puoliaikatilanteeksi vallan mellevän 34-31.

"Joo-o. Kyyyyyllä, kyyyyyllähän se. Aaaaaivan."

Kolmas neljännes alkaa PuB:n komennossa. Ensin Mi$u Kilpinen nakkaa hypärin sukkapussukkaan ja sitten Nurmion Jokke tekee jo kahdeksannen pisteensä komealla ajolla, jonka kestäessä malibulaiset ovat kuin vhs-nauhan still-kuvaan väpättämään jääneitä pujottelukeppejä, joiden lasikuituiset kaistalerepaleet sojottelevat sinne tänne lumiauran kirkkaissa valokeiloissa. Kakkosjoukkueen Lasse Vuorinen poikkeaa toimittajanpöydän luona kertomassa, että hänen suosikkinsa vierasjoukkueesta on Late, koska häntä itseäänkin kutsutaan Lateksi - erityisesti nuoruusvuosiensa hyvinkääläiskollegat tekevät niin. Hämeenlinnassa Latea kutsutaan korikunkuksi tai Sexy Basket Lateksi.

"Toimitsijan työ on kivaa. Pääsee ilmatteeks peleihi!"

Joe Nurmion kahdella vapaaheitolla PuB painelee 42-38-johtoon, kun ottelua on käyty 25 minuuttia. Sitten tulee väkivahva Timo Teivaanmäki ja sikamuussaa ensin korin alta vastustamattomasti kakkoskupin ja siihen vielä perään vapaaheittosen: 45-38. Onko tämä nyt se hetki, se maaginen irtioton momentum, perävalot, karkumatka, irtiotto, riuhtaisu... Voi olla, koska nyt Teivaanmäki tekee jo 15. pisteensä. Perusliike. En osaa selittää. Se pitää nähdä. Käännähdys, ponnistus taaksepäin, pehmeä heitto, kultaranne, kaksi pistettä. Coach Harri Tuomi ottaa aikalisän tilanteessa 47-40. Nyt olisi mahdollisuus rykäistä.

Nurmio vapaaheittoviivalla. Tiedäthän, ystäväiseni, mitä se on. Se on kaksi pistettä. Tässä vaiheessa muutama sana joukkueista: pelaajia on about sama määrä, samankokoisia ja melko lailla samanikäisiä. Herrasmiesjoukkueita, kumpainenkin. Ei mussuttajia, ei märehtijöitä, ei marmattajia eikä cry babyja. Tällaista on mukava katsella. Nyt parikymmenpäinen kotiyleisö alkaa läpyttää käsiään rytmikkäästi yhteen. Nyt on siis se heti. Irtioton hetki. Kyllä. 53-43. Kolmatta jaksoa on jäljellä kaksi minuuttia. Heitellään vapaaheittoja: Malibulle yksi kuppo ja PuB:lle niin ikään. Pikkufaktaa tähän väliin... vanhoille PuB-jarnoille... Kuka hämeenlinnalaisittain tuttu himomuussi on pelannut aikoinaan Malibussa? Viiden pisteen vihje: Toni Lindlöf. Kolmosjakso päätetään tilanteeseen 54-48, vierailijan hienoon ajokippoon.

Päätösneljännes käynnistyi entisen pelaajavalmentajan Ari Lehtolan kakkosella. Malibu kuittasi oitis. "Late vääntää isoja koreja", muistutti Vuorisen Late, kun Malibun Late (#34) käväisi kaventamassa. Hetken ajan tuntui, että maailmassa on vain Lateja. Nyt katsomoon saapui kakkosjoukkueen Sami Savolainen... kun ottelua oli jäljellä enää kymmenen minuuttia - tällä taktiikalla taktikon onnistui välttää toimitsijakomennus. Taktiikka on jokseenkin legendaarinen, mutta siinä mielessä huono, että 3/4 pelistä jää näkemättä.

PuB:n korinteko on edelleen hieman tukkoista. Silloin tällöin osuu. Malibulla osuu nyt useammin. Tilanne on 57-54 ja jännityksen voi aistia siitä tömähdyksestä, joka syntyy, kun coach Tuomi polkaisee jalkansa Hämeenkaaren kumimattoon ja murisee. Aikalisä: Hämeenlinna. Utrio: and-one. 60-54. 6 min jäljellä. Sitten päätyrajapeli Utriolle. "Okei, Lassi, rento heitto", huikkaa Tuomi vaihtopenkiltä. Majuri tekee työtä käskettyä: tulee esiin, nappaa nollakulmasta kaksipisteisen. Seuraavasta hyökkäyksestä Teivaanmäen Timppa myös, ja taas on kymmenen pistettä eroa (64-54). Taitaa olla tämä peli sillä kukko. No onhan se, kun Teivaanmäki myllertää hakemassa hyökkäyspään levypallot ei edes pituutensa turvin, vaan elastisen vikkelyytensä. Utrio for three! BOOOOOOM! 68-54. Sitten Joe Nurmio on korin alla väärinpäin. Hän on siellä takaperin!!1! = 2 p. Kakkoskupin tekee sitten Kilpisen Mi$ukin. 72-56. Nämä viimeiset minuutit ovat vastustajalle kauheat.

Leo Oksanen on kentällä. Ja Igor Jacovic. Arvokasta pelikokemusta nuorille jäbille. Oksanen pussittaa vaparin. Ja toisenkin. Nättiä, mä sanon, nättiä. Nyt Malibun äijät saavat teutaroida muutaman ilmaiskipon - peli on ratkennut jo - ja sitten, kolmannen yrittämän, Jacovic pysäyttää puolenkentän tietämille kuin muuri. Tai Ruutu. Pelin päättää Matjaz Suonpää, joka pumppaa häneen sellaisen kuuluisan viime sekunnin kaksipisteisen, jollaisista PuB kyllä tunnetaan! Voi velikultia! Malibu on lyöty. Isolla mosalla.

Pistemiehet: Utrio 19, Nurmio 17, Teivaanmäki 17, Kilpinen 6, Lehtola 6, Laitinen 4, Koivuniemi 3, Suonpää 2, Oksanen 2 ja Jacovic 0.

"Lassi veti 2. ja 3. erän ilman pelitilannekoreja. Päätöserässä majuri näytti, miksi hän on - amerikkalaista clutch-termiä käyttääkseni - valioluokan peluri."

-PuB 2 -valkku Pena

"Malibu on ehkä tämän sarjan kehnoin joukkue. Tai no, TomPo oli vielä kehnompi."

-Miikka Mi$u Kilpinen

Ja katso! PuB:n kakkosesta ilmestyi nuorukainen rankaisemaan parketin jokaista keltapaitaista stadilaista

PuB 2 

vs.

Wartti Circus

82-63 (43-34)




Tasavahvojen joukkueiden kohtaamisessa voittajaksi selvisi se posse, joka ei erehtynyt kolmipisteisissään. Ja se, jonka rosterissa seisoi nimike Vuorinen.

Ojoisten lastentalossa eli entisessä kokkelipölyluolassa on sykettä nyt. Aloitusviisikosta Touko Helanen - Matti Heikka - Reima "El Reino" Salomaa - Jukka Hirmumyrsky Hillo - Lasse Vuorinen tämä viimeisimpänä mainittu peluri paukuttaa heti kärkeen neljä isoa ja yhden pienemmän (14 p.) häneen ja vie kotijoukkueen niukassa 22-21-johdossa ensimmäiselle aikalisälle. Voisi kuvitella, että moinen himoalku olisi vienyt vastustajalta itseluottamuksen, mutta ei: nuori ja tarkasti osuva helsinkiläisporukka tulee itsepintaisesti, kori korilta, aivan siinä kannassa. Tästä on tuleva erinomaisen tasaväkinen ottelu, sen tietää sarjataulukkokin kertoa. Molemmilla joukkueilla kolme voittoa ja kolme tappiota sekä sijoitus keskikastin keskimääräisimmässä keskiöpositiossa. Nyt Iso Japo lämpenee. Kolme kippoa jo - mutta ei vielä ainuttakaan laittopalloa. Jakson loppuun Antti Rupoman Ruponen pistää vielä yhden Kareem-Abdul-skyhookin nollakulmasta ja valkku Pena Iso Koira Mattila kolkin kertaalleen; pienelle tauolle tepastellaan pienin töppösin tilanteessa 29-23.

Hei, sun mude ei ollu tänään katsomossa. Mix!?

Toinen kymmenminuuttinen aloitettiin rentoutuneessa fiiliksessä. Ensimmäisen jakson päätössekuntien onnistumiset synnyttivät kotijoukkueessa ajatuksia kuolemattomuudesta. Pelataan kolme ja puoli minuuttia ilman ainuttakaan kuppia, mutta sitten osutaankin jo kahdesti: ensin Lasse Vuorinen sivuttaisliikkeestä yhdellä kädellä ja sitten Matti "Kaasu" Heikka kohti kattoa lingotulla arpajaispallolla, Se löytää osoitteensa, kuten löytää myöskin Vuorisen viides kolmonen ja 19. piste. Wartin pojat näyttävät ajattelevan: "Fäk, me ei pystytä pysäyttää tuota fäkin kolmospommittajaa, me on hävitty tää peli." Tuo ajatus roikkuu ajatuskuplana pitkänmatkan vierailijan pelaajien päiden päällä... ja sitten Kaius Karju (tämän artikkelin pääkuvan miesfiguuri) avaa pistetilinsä. Tilanteessa 38-28 voisi piste-eroa todeta olevan täysi kyssä.

"On kiva, et Lasse on meidän porukassa eikä noiden."

Nyt Vuorinen osuu kuudennen kolmosensa. Ohitse ei ole mennyt ainuttakaan. Vastustaja nakkaa vaparinsa sisään ja kaventaa hieman - tai ei sittenkään, sillä Jukka Hillo käy nappaamassa hyökkäyspään levypallon ja nostaa eleettömästi korin oikealta puolelta kaksi pojoa levyn kautta sukkapussukkaan. 43-34. Wartti pallottelee, hakee ensimmäisen puoliajan viimeisen sekunnin ratkaisua... joka epäonnistuu. Puoliaikatulos on hänessä eikä missään Hämäläisen Kalevin entisessä elämässä.

It's gettin' hot in herre / That boy is on fireeeee!

Jälkimmäinen ottelupuolisko käynnistyy Vuorisen kolmosella. Se menee ohi. Pettymys on kaksipäiselle (yksi toimittaja ja yksi edustusjoukkueen Ville Reponen) kotiyleisölle hirvittävä. "Oi joi", sanoo Ville. "Oi joi joi", sanon minä. Sitten vastustaja tekee monta koria, ja yhtäkkiä tilanne on 43-40. "Tuleekohan tästä yhtä dramaattinen matsi kuin viimeksi..." ounasteli tuomari Saros ennen alkuvihellystä, ja minä olen nyt ihan että: "Voipa tullakin", kun Vuorinen heittää jo toisen kolmosensa ohi, mutta PuB:n onneksi siellä on Japo "Postman" Postareff paikkaamassa näitä ohiheittoja kaksipisteisiksi. Sitten jengi möhläilee ja coach Pena kutsuu sen aikalisälle. Hermohan siinä on palaa, kun kaksi äijää haparoi yksinäisen levypallon päätyrajasta yli jne. jne.

"Ennustan loppukaudeksi kolmossadetta."

Japoman ja Vuorinen jatkavat koritalkoitaan. Wartti pakotetaan aikalisälle tilanteessa 56-44. "Se oli pelikirjasta", kommentoi coach Pena katsomoon päin, kun Jukka Hillo käy väsäämässä and-one-korin keltaisten kenttäpäädyssä. Valmentaja hymyilee kuin Hämäläisen Kalevin veli Hämäläisen Juha toisen avioliittonsa alkukuukausina... Tilanteessa 60-45 askelletaan viimeiselle tauolle - edessä on päätöskymppi.

PuB:n pojat viihtyvät yhdessä myös vapaa-ajalla.

Numerologiasta kiinnostuneille. Vuorinen tekee 31. pisteensä. Vastustajan etukäteen pelätyllä nro 31:llä on kasassa viisi pistettä - kaksi pelitilannekoria ja yksi onnistunut vapaaheitto. Nyt kotijoukkue menee jo menojaan. Tämä viimeinen kymmenminuuttinen on ihan vain pelailua. Kertaalleen Pena Mattila ottaa joukkueensa aikalisälle (tilanteessa (69-56), mutta lepuuttamistarkoituksessa vain, sillä todellista vaaraa ei nujerretusta Wartista enää ole.

Numerologiasta kiinnostuneille. Vuorinen tekee 31. pisteensä. Vastustajan etukäteen pelätyllä nro 31:llä on kasassa viisi pistettä - kaksi pelitilannekoria ja yksi onnistunut vapaaheitto.

"Eiköhän tää ollut tässä", sanoo joku keltapaitainen stadilaispenkiltä, kun aikaa on jäljellä kolmisen minuuttia. Sitten tulee Touko Helanen ja säkittää jo pelin kolmannen kolmosensa ynnä pari rikkeestä syntynyttä vapariaan verkon perille, ja viimeinen kaksiminuuttinen on kosmetologiaa, lopputuloksen komistelua. Helanen ja Wartin #53 nakkelevat nyt isoja vuorotahtiin sillä erotuksella, että Helanen osuu.

Tuomarille mussutellut keltainen #9 mussuttelee itsensä kahdella tekulla ulos hallista. Saros on puhunut ja asia on jämpdi. Wartti ei aio protestoida tapahtuneesta. "Heitetään kuusi vapaaheittoa", toteaa Saros. Heikka alkaa paukuttaa. Yksi sisään. Toinen. Sitten Vuorinen kahdesti: jälkimmäinen hänekseen. Vielä Touko: ohi ja ohi. Game Over, sanoi Reino Nordin, kun ekstrapallo kuiluun putosi. 

Pistemiehet: Vuorinen 32, Helanen 14, Postareff 14, Heikka 9, Hillo 4, Rupoman 4, Pena 3 ja Karju 2.

Eino-myrskyn loittoneminen innoitti PuB 2 -valmentaja Big Dog Mattilan luomaan lyriikkaa

17.11.2013: "Runo Eino-myrskyn muistolle"

Aamu aurinkoinen 

Aulangolla

virkamiehen hyvä

toimessaan on olla! 

[ILMOITUS]

Hämeen Yrityssanomat 11/2013.

Jampan Kassiritarit puolusti Järvenpäässä Punaportin Bluesin polvilleen

JaKaRi - PuB

106-72 (58-35)






Sarjataulukon nelospaikalla majaileva Punaportin Bluesin edustusjoukkue teki pikkujouluretken M3D-otteluun Järvenpäähän. Tappioton sarjakärki Jampan Kassiritarit otti omansa näytöstyyliin.

Ensimmäisen neljänneksen (26–21) pysyi kyydissä, mutta jo toisella tuli noutaja. Fyysisen jytkyjoukkueen aggressiivinen puolustuspeli ei jättänyt hämäläisille sananvaltaa, ja puoliaikatauolle poistuttiin lukemissa 58–35.

Paitsi pätevää puolustamista, nousijaehdokas esitteli myös erehtymätöntä heittopeliään – kuula upposi sukkaan kaikilta etäisyyksiltä. Kassiritareilla oli kaksi tasavahvaa viisikollista pelureita ja ryhdikäs työmoraali. Joukkue ei antanut armoa. Se puolusti kaikki syöttölinjat mahdottomiksi. 

PuB:n hyökkäys ei saanut pidettyä palloa elossa, eivätkä pallolliset miehet uskaltaneet tehdä vaarallisia aloitteita. PuB:n peli solmuuntui ja sen myötä halukin hävisi. Koettelemus sai valmentaja Harri Tuomen mietteliääksi:

– Vanhalla systeemillä ei pärjätä, se nähtiin nyt. Tarvitsemme kaikki miehet mukaan ja lisäksi uskon uuden systeemimme toimivuuteen.

Hämäläisjengi kohtaa tiistaina 19.11. Hämeenkaaressa klo 20 alkavassa ottelussa helsinkiläisen lohkokolmosen Malibun. Otteluun on vapaa pääsy.

Pistemiehet: Lassi Utrio 26, Ari Lehtola 18, Miikka Kilpinen 17, Eetu Koivuniemi 5, Igor Jacovic 3, Matias Suonpää 2 ja Ville Reponen 1.

PuB kampesi kotivoiton, koripallomajuri Utrio ampui alas jokaisen yritelmän yllättää

Punaportin Blues - 
Los Pakilas Lakers

85-76 (40-42)

Lohkonelonen kohtasi viimeistä edellisen, kun kotijoukkue PuB otti mittaa HNMKY:n alajengistä Los Pakilas Lakersista. Kävi ilmi, ettei mustapaita ole kehno populaatio ensinkään. 

Avausneljännes tunnusteltiin voimasuhteita. Vieras oli ottelun alkuvaiheessa fyysisempi ja pääsi PuB:n hassatuista syötöistä ja nukutuista puolustuksista etulyöntiasemaan. Kumpikin joukkue osui kolmoskaaren takaa – vieras alussa hieman hanakammin. Jakso päätettiin lukemissa 17–24. 

Kakkosjakso alkoi vierailijan kolmosella, mutta minuutti minuutilta pääsi hämäläisjengikin vauhtiin mukaan. Kentän nopeimman ja korkeimmalle ponnistavan pelurin Joe Nurmion johdolla PuB tuli kympin tappioasemasta korin päähän, ja kirjautti puoliaikatulokseksi 40–42. 

Toisen puoliskon alku tarjosi kotiyleisölle PuB:n hurjan kirirynnistyksen. Kolmessa minuutissa kotijoukkue karkasi seitsemän pisteen johtoon Leo Oksasen, Eetu Koivuniemen ja Ari Lehtolan kolmosilla. Lakers pakotettiin aikalisälle juonimaan, miten tästä eteenpäin. Koivuniemi ja Utrio osuivat "ison" vielä kertaalleen, Utrio omasta kenttäpäädystä singotulla viimeisen sekunnin heitolla, ja päätöskympille lähdettiin tilanteesta 64–57. Tuosta haamuheitosta Lakers ei koskaan toipunut, ja päätösjakso olikin sitten yksi suuri Utrio-show. 

PuB:n pistemiehet: Utrio 29, Nurmio 16, Lehtola 15, Koivuniemi 12, Timo Teivaanmäki 7, Oksanen 3, Ville Reponen 3, Matias Suonpää 0 ja Igor Jacovic 0. 

Bonusmateriaali: Joe Nurmio teki korit aina, kun niille oli tarvetta. Eetu Koivuniemi tappeli irtopallot joukkueelleen. Lassi Utrio liekehti oikeastaan vasta päätösjaksolla. Ari Lehtola väläytteli muutaman olennaisen kaksipisteisen. Timo Teivaanmäki oli päivän vapaaheittopäällikkö viidellä onnistuneella ykkösellään. Leo Oksasen ainukainen kolmonen osui tärkeään ohitusvaiheeseen. Ville Reponen otti kentällä iskuja vastaan kuin Russell Crowe. Matias Suonpää onnistui puolustustehtävässä. Igor Jacovic sai arvokasta kokemusta mm. vapaaheittoviivalta. Harri Tuomi teki sen, mitä valmentajan tulee tehdä - voitti. Miikka Kilpinen poti katsomossa serbialaista flunssaa. Koko joukkue tappeli jokaisesta pallosta. 

Pelin kohokohta: kolmannen kymmenminuuttisen viimeisellä sekunnilla levyn kautta häneen uponnut kolmonen, joka lähti PuB:n omasta päädystä, mister Utrion ranteesta. Kori hyväksytään. Kolme pistettä. Pam pam pam.

Lainauksia: 

"Vastustajan Opa ja Huusko... On mystistä, miten vanhat ystäväni ovat pelaajina taantuneet. Ennen me olimme yhtä hyviä." -Big Dog matsin jälkeen 

"Nyt haluaa palloa. Joka jätkä." -Esa Reponen ohitusrynnistyksen kiihkohetkillä. 

"Puhuttiin pukukopissa, että kolmosjaksolla me otetaan tämä peli haltuun. Sitten me otettiin. Utriolle oli käydä Koposet, mutta onneksi älysin ottaa miehen välillä vaihtoon huilaamaan." -Coach Harri Tuomi loppuanalyysissaan

Punaportin Bluesin kakkosen psyykepuoli murentui makaavan paikkapuolustuksen tukahduttavassa imutuksessa

MuKi
vs.
PuB 2

54-51 (22-17)


Punaportin Bluesin kakkonen matkasi Munkkiniemen yhteiskoululle katsastamaan veljesseura Kisapoikien nykykunnon.

Avausviisikko: Touko Helanen - Matti Kaasu Heikka - Nuori Aleksi Tuomi - Reima Salomaa - Kaius Karju. Homma käyntiin ja pointsit himppeen... Kakkospupi pitää 11-joukkueisen C-lohkon kolmospaikkaa ja MuKi yhdeksättä. Ero sarjataulukossa on siis melkoinen, mutta entäs kentällä?

uskolliset ystävät
hämärän tullen vierelläni
tuhannet mustan sävyt

 -Coach Big Dog Mattila tien päältä 4.11.2013

Reissussa mukana ovat myös Lasse Vuorinen, Sami Savolainen, Japo Postareff ja Juha "J-Hawk" Haukka. Kymmenmiehisenä kelpaa matkaa taittaa. Mutta nyt itseensä pelitapahtumaan. Sentään veljesseura vastassa. It's all love.

Ensimmäinen viisiminuuttinen mennään koreitta. Hankalaa on, tuskaista, korinteko. Jakso päättyy lopulta tasatulokseen 8-8. Vastaavanlaisia tuloksia nähdään peruskoulun alempien luokkien ystävyysotteluissa.

Kakkosjaksolla PuB mukautuu MuKi:n hitaaseen ja vähäliikkeiseen pelitapaan - kotijoukkue määrää pelin rytmin. Kaikkihan tietävät, kuinka siinä käy.

Kolmannen neljänneksen PuB häviää vain niukasti, mutta yhä on kivuliasta korien takominen. Ei niitä tahdo syntyä. Kotijoukkueen makaava paikkapuolustus (kyllä, juuri se, jota vastaan on viimeiset viikot harjoiteltu) on myrkkyä hämäläisille...

Päätösjakson alussa tullaan tasoihin, mutta kapuloita on rattaissa liiaksi. Touko Helanen saa viidennen virheensä, Lasse Vuorista rasittaa epäurheilijamainen virhe ja lopussa vieläpä akseli Stockton - Malone eli Big Dog - Vuorinen hassaa syötön per sierainpari - ja peli on sillä kukko.

Nuori Aleksi Tuomi voidaan laskea ottelun onnistujiin. Jäbä aloitti ja lopetti kentällä, poimi ottelun kaksi ensimmäistä levypalloa (kentän lyhimpänä ja nuorimpana miehenä) ja sai aika läjän arvokasta #M5D-kokemusta tästä Munkkiniemen-vierailusta. Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon nytkin: respect MuKi. Nämä mukilaiset eivät, #muuten, olleet mitään junnuja.

Pistemiehet: Vuorinen 18, Kaasu Heikka 8, Helanen 8, Postareff 6, Pena 6, Reino 3 ja Tuomi 2.

Valmentajalta:

"Huono lämmittely. Liian lyhyt ja huono. Keskittyminen herpaantui jo halliin astuttaessa, kun 18-vuotiaat cheerleaderit treenasivat siinä ihan näkösällä." -Big Dog